Lieksa-Pielisjärven hevoshistoriaa

Pielisjärven hevoskasvatuksella ja jalostuksella on huomattava merkitys koko Suomen alueella. Onhan Halin tammakanta ja sen tuottamat hevoset levittäytyneet laajalti Suomeen. Yksi Suomen neljästä kantaoriista on Kirppu ja sen emä on Halin tammakantaa. Merkittävä on myös ori Voima TT 1905, joka syntyi Kylänlahdessa Kiprun Kiiskisillä vuonna 1887.

Myös Uljaan Pojan isä Uljas on syntynyt Pielisjärvellä. Uljaan isä Lurjus oli sijoitettuna Kylänlahden Tupakkalaan Juhana Toivasen hoiviin. Juhana Toivanen osallistui menestyksellä myös kilpailuihin 1900-luvun taitteessa mm. valtion järjestämiin
ajoihin Kuopiossa. Tämä merkittävä jalostus ja kasvatustoiminta tapahtui 1800-luvun loppupuoliskolta aina 1900 luvun alkuun.

Ennen Pielisjärven hevosystäväin seuraan perustamista toimi Pielisjärvellä TÄRÄYS- niminen oriyhdistys. Sen tarkkaa perustamisvuotta ei ole tiedossamme, mutta kirjanpitotietojen mukaan seura on toiminut ainakin jo vuodesta 1912, ja sen toiminta päättyi vuonna 1925 kun yhdistyksen ori Puoskari myytiin.

Pielisjärven hevosystäväin seura Ry

Pielisjärven hevosystäväin seura Ry on perustettu tammikuussa vuonna 1934. Seuran toiminta alkoi siitosoriin hankkimisella, tarkoituksenaan parantaa olemassa olevaa hevoskantaa ja lisäämään innostusta hevosten kasvatukseen.       Varsojen hinnat olivat siihen aikaan nousussa. Paikalla kokouksessa oli 18 talollista.

Juuri perustetulle Pielisjärven hevosystäväin seuralle ostettiin ensimmäiseksi siitosoriiksi Karjalan Poika. Pitkäaikaisen eläinlääkarin Osmo Toivasen mukaan ori oli Halilaista kantaa, Lieksassa syntynyt, ja Kärkkäiset panivat kirjoihin. Arvostettu Joensuulainen eläinlääkäri Pynnönen oli kertonut ettei ollut nähnyt toista niin kaunista hevosta. Myös seuraavat orit olivat siitoskäytössä; Kyttä, Korske, Veisto ja Sointuva. Sointuva toimi viimeisimpänä aina vuoteen -59 saakka. Seura järjesti myös opetustoimintaa, kengitys- ja hevosenhoitokursseja.

Sodassa palveli myös Pielisjärven hevosia. Suomenhevosella oli huomattava merkitys itsenäisyytemme säilyttämiseksi.
Kuljetus tehtävissä hevonen toimi äänettömästi sekä kulki luotettavasti erittäin vaativissakin maastoissa ja hankalissa olosuhteissa.

Yhdistyksen toiminta hiipui varsojen kasvatuksen vähennyttyä. 50-luvulla alkanut koneellistuminen syrjäytti hevosen
elinkeinotoiminnasta. Harmaan ”Ferkurin” tulessa pelloille sekä autojen tullessa maanteille hevosten määrä laski lähes 400 000:sta aina 15 000 hevoseen.

Ravitoiminta alkoi 60-luvulla

Raveja on järjestetty Lieksassakin vuosisadan vaihteesta asti maanteillä ja jääradoilla. Tamma Perho on ollut kunniakirjoista päätellen menestynyt ravuri vuosina 1908-1913.

Vaakanaisen veljekset Esko ja Antti, kauppias Victor Mauranen ja suuri joukko talkoolaisia raivasi ja rakensi varsinaisen raviradan alueen. Ja avaus ravit tällä radalla oli talvella vuonna 1966. Eero Huotari ja Seppo Vaakanainen ohjastivat näissä raveissa. Seppo Vaakanainen menestys ohjastajana jatkuu tänäkin päivänä.

Vuonna 1969 valmistui raviradalle katsomo rakennus ja Viekin hevosystäväin seura yhdistyi Pielisjärven hevosystäväin seuraan. 70-luvulla rahaa oli seuralla todella niukalti, mutta tanssitoiminnalla talous pidettiin pystyssä. Vuosina 71-78 seura järjesti 164-tanssi-iltaa ja talvella 1972-73 pidettiin peräti 38 tanssi-iltaa.

80-luku oli nousun vuosia ja talous koheni sekä palkinnot kasvoivat. Vuonna-82 valmistui ravintola/toto-myynti rakennus.
Ja vuonna-91 valmistui uusi varikkoalue.

90-luvun alkupuolella alkanut lama oli koettelemus, mutta selviydymme siitä kuitenkin kunniakkaasti, totovaihto laski neljännekseen, katsojat väheni ja tulot likimain samassa suhteessa. Osasimme kuitenkin pienentää menoja samassa suuruusluokassa ja talous pysyi vakaana.

Viimeiset vuodet olemme olleet myötätuulessa, katsomot ovat täyttyneet ja pelivaihdot ovat olleet nousussa. 2000-luvulla siirryttiin Lieksan raveissa samaan aikaan kuin maakuntaradoillakin uuden tekniikan käyttöön. Atk-pohjaisen maalikameran käyttö, jatkuva yhteys Hippoksen keskuspalvelimeen ja selostukset nettipelaajille palvelevat ravien harrastajia valtakunnallisesti.

Pielisjärven hevosystäväin seuran ansioituneita henkilöitä

Victor Mauranen toimi puheenjohtajana 1960-70-luvulla. Esko Vaakanainen toimi sihteerinä vuodesta -65 yhtäjaksoisesti 35 vuotta. Juhani Ikonen toimi puheenjohtajana 1980-luvulla. Osmo Toivanen toimi kuuluttajana, rataeläinlääkärinä ja tuomaristossa. Isänsä Pekka Toivanen toimi sihteerinä ja puheenjohtajana seuran alkutaipaleilla.